Kun pikkupojat suksillaan
laski mäessä,
niin jänöjussi pensaastaan
katsoi ihmeissään.
Ja niin hän nauroi itsekseen,
kun joku lensi pyrstölleen,
niin huoleton, tuo leikki on
ja aivan verraton.
Jos mulla oisi sukset vaan,
kyllä näyttäisin,
mäkeä kuink ’lasketaan
ja kaikki voittaisin.
Vaikk hyppyri tuo katala
on mulla liian matala,
niin pilvihin mä hyppäisin,
heille näyttäisin
Mutt ’orava tuo oksaltaan
hän tuo haastoi näin:
Sä pullistelet varmaan vaan,
Jussi ystäväin.
Et kyllä hyppää pilvihin,
mä vaikka sua auttaisin
ja vedon lyön, jos teet sen työn,
niin hänni mä syön.
Jos Jussi vaikka yllättäis,
se mistä sidettiin,
ja jotta kiista selviäis,
sukset hankittiin.
Ja kohta mäen huipulta
Jussi huutaa hurjana:
Pois alta vaan, nyt lasketaan,
en pelkää absolkaan!
Jänöjussin Mäenlasku Sanat
Ja niinkuin myrsky konsanaan
hän syöksyi alaspäin,
ei aavistanut kaikkikaan,
ett ’vois käydä näin:
Kas satakunta volttia
hän teki ilman holttia
ja vatsalleen hän kinokseen
näin lensi suksineen.Mutt ’orava hän hymyili,
se oli miehen työ,
ja mulla säilyi häntä,
en sitä vielä syö.
Kas muista, Jussi ystäväin,
ei pilvet ole maata päin,
sä usko vaan, kun neuvotaan
tai koeta uudestaan.Jänöjussin mäenlasku, säv. ja sanat Georg Malmstèn